Hanke on päättynyt 30.6.2020. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille, ohjausryhmälle, hanketyöntekijöille ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselle!

Kaikki www.oamk.fi/digiohjausta -sivustolla julkaistut, hankkeessa tuotetut materiaalit, ovat kaikkien vapaasti hyödynnettävissä.

CareerMooc-opintokokonaisuus kansainvälisessä LET-maisteriohjelmassa

 Lukuvuonna 2019-2020 pilotoimme osana kansainvälistä Learning, Education and Technology -maisteriohjelman (LET) toteutusta CareerMOOC-opintokokonaisuuden. Toteutus kuului LET-maisteriohjelman toisen vuoden opintojaksoon Problem-solving Case 2, jonka kymmenen opintopisteen kokonaisuudesta CareerMOOC muodosti kolmen opintopisteen osion. CareerMOOC on uraohjauksellinen opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ymmärrystä omasta ammatillisesta profiilistaan, tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Opintokokonaisuudessa opiskelijat hahmottivat ja sanoittivat osaamistaan, vahvuuksiaan ja kehityskohteitaan sekä asettivat ammatillisia tavoitteita. CareerMOOC koostui itsenäisestä työskentelystä sekä kolmesta yhteisöllisestä tapaamiskerrasta, joiden päätteeksi opiskelijat laativat osaamistaan esittävän digitaalisen portfolion. Opintokokonaisuuden toteutuksessa hyödynnettiin LinkedIn-alustaa.

Opintokokonaisuuden suunnittelun pohjana ja tehtävien ideoinnin apuna hyödynnettiin Digiohjausta kaikille -hankkeen suomenkielistä UraMOOC-opintojaksoa, sekä korkeakouluopiskelijalle suunnatun Urasampo-valmennuksen materiaaleja. Lisäksi oppimateriaaliksi koottiin LET-alumnien tarinoita teksteinä ja videoina. Alumnitarinoita pääsee lukemaan ja katsomaan: https://www.oulu.fi/let/node/63719. 

 Tapaamiskerrat rakentuivat kolmen teeman ympärille, jotka olivat: 1) oman osaamisen tunnistaminen, 2) henkilökohtaisten vahvuuksien tunnistaminen, hyödyntäminen ja kehittäminen, sekä 3) taito arvioida omaa työelämäosaamista. Ennen jokaista tapaamiskertaa oli itsenäinen tehtävä, joka viritti seuraavan tapaamiskerran teemaan sekä yhteisölliseen työskentelyyn. Tehtävien aiheina olivat osaamiskartoituksen laatiminen, oman ura- ja opiskelupolun onnistumisten ja saavutusten tunnistaminen ja arviointi sekä omien arvojen ja unelmatyön määrittely. Kaikista näistä tehtävistä opiskelijat kokosivat digitaalisen portfolion haluamaansa ohjelmaa käyttäen (käytössä olivat mm. Powerpoint, Canva, Prezi, videoiden tuottaminen). Viimeisellä tapaamiskerralla opiskelijat pitivät esityksen otsikolla “Minä osaajana”, missä kiteytyi opintokokonaisuuden teemat ja oman osaamisen sanallistaminen. 

Suurin osa opiskelijoista koki opintokokonaisuuden onnistuneeksi ja hyödylliseksi. Opiskelijat kokivat, että eri tehtävät auttoivat heitä oman osaamisensa reflektoinnissa, ymmärtämisessä ja sanoittamisessa. Yksikään tehtävä ei noussut yli muiden, sillä eri opiskelijat kokivat tasaisesti eri tehtävät hyödylliseksi ja mieleiseksi. Kuitenkin muutama opiskelijoista koki tehtävät toistona, jos he olivat jo reflektoineet samanlaisia kokonaisuuksia aiemminkin. Kaiken kaikkiaan, suurin osa opiskelijoista koki, että opintokokonaisuuden sisältö tuki heidän ammatillisen minäkuvansa kehittymistä. 

“The questions and prompts in regards of values, strengths, achievements are practical and provide a scaffold in building my professional profile. The portfolio submission is very useful, helping me reflect and produce a concrete work.”

“It was good for a self-reflection, and it definitely triggered some more deep thoughts in me I do not want to elaborate much on. I think success stories was a good one though. I sometimes feel like I am not very successful and looking back at those made me feel a little bit better about myself, lets say.”

CareerMOOC-opintokokonaisuuden oppimista tukevana alustana toimi LinkedIn. Opintokokonaisuutta varten luotiin suljettu ryhmä, jossa osallisena olivat opiskelijat ja opintojakson ohjaajat. Ryhmä toimi opintokokonaisuuden pääasiallisena ilmoituskanavana, jonne myös kaikki opintomateriaali dioista tehtäviin jaettiin. LinkedIn valittiin työskentelyalustaksi, koska se tarjoaa samalla luontevan yhteyden työelämän verkostoihin. Näin opiskelijat voivat hyödyntää kyseistä alustaa jatkossakin verkostojen muodostamisessa ja työnhaussa. Yhtenä itsenäisenä tehtävänä toimi LinkedIn-profiilin luominen tai jo olemassa olevan profiilin päivittäminen. Lisäksi opiskelijat antoivat vertaispalautetta profiileistaan toisilleen. 

Opintomoduulia koskevassa palautteessa kävi ilmi, että suurin osa opiskelijoista koki LinkedIn-alustan käytön hyödylliseksi, onnistuneeksi ja heidän tarpeitaan palvelevaksi. Palautteessa opiskelijat myös mainitsivat, että LinkedIn loi enemmän ammatillisen oppimisympäristön esimerkiksi Moodleen verrattuna. Lisäksi moni opiskelija koki, että opintomoduuli auttoi aktivoitumaan LinkedIn-käyttäjäksi sekä loi tarpeen suunnitellun LinkedIn-profiilin laatimiseen. Tulevaisuudessa suurin osa opiskelijoista aikoi jatkaa LinkedIn-alustan käyttöä, erityisesti verkostoitumiseen ja työn etsimiseen. 

 

“The basic function of LinkedIn is enough to be a learning environment.”

“I think it (LinkedIn) worked really well. It encouraged me to work on my profile and to actually become more active on LinkedIn.”

“It (LinkedIn) helps us to engage with working life and make good contacts.”

“I'll continue to add to it, connect with other professionals and use it to look for job opportunities.”

“I will use to connect with research groups who are working in multidisciplinary teams.”

 CareerMOOC-opintokokonaisuuden pilotointi toteutui suunnitelman mukaisesti ja onnistuneesti niin ohjaajien mielestä kuin opiskelijoiden palautteen perusteella. Opintokokonaisuuden palautteen perusteella pystyi myös toteamaan, että uraohjaukselle ja ammatillisen minäkuvan luomiselle on tarvetta opintojen aikana. LinkedIn-alusta oppimisen tueksi oli myös onnistunut valinta. Se tutustutti alustalla aloittelevat opiskelijat sen käyttöön, mutta tarjosi myös uusia vinkkejä jo aikaisemmin alustaan tutustuneille. Lisäksi LinkedIn tarjosi luontevan työelämäyhteyden, mikä koettiin hyödylliseksi ja motivoivaksi. Ohjaajan näkökulmasta opintokokonaisuus oli myös onnistunut. Ensinnäkin sisältö kokonaisuuksien tekeminen oli kiinnostavaa ja niihin pohjautuvat keskustelut opiskelijoiden kanssa erittäin inspiroivia. Toiseksi myös ohjaajan roolissa pääsi reflektoimaan omaa osaamistaan ja kehittämään omaa ammatillista minäkuvaa. Opintokokonaisuus sai pääosin positiivista palautetta opiskelijoilta sekä kehitysideoita, joiden pohjalta opintokokonaisuutta on kehittää.

 Opintokokonaisuuden aikana ja sen jälkeen kirjasimme ylös kehittämisideoita. Sisällölliset kehitysideat keskittyvät urasuunnittelun ympärille. Koimme, että urasuunnittelun perusteita, kuten mitä se on ja miksi sitä on hyvä toteuttaa, olisi hyvä käydä läpi vielä tarkemmin opintokokonaisuuden alussa. Tämän lisäksi jatkossa opiskelijat voisivat tehdä itselleen urasuunnitelman, uravision tai toimintasuunnitelman, jota he työstäisivät opintokokonaisuuden aikana, ja edelleen työelämään siirtyessään. LinkedIn toimi hyvin artikkelien jakamiseen, mutta välillä oli ongelmallista, että LinkedIn tukee vain PDF-tiedostojen jakamista. Lisäksi LinkedIn voisi olla vielä aktiivisemmassa käytössä yhteisöllisen oppimisen alustana myös tapaamiskertojen välillä. Opiskelijoiden palautteesta kävi ilmi, että toiveena olisi saada vielä enemmän aitoja työelämäyhteyksiä. Palautteessa ehdotettiin alumnien, henkilökunnan tai muiden kentällä työskentelevien vierailuja. Lisäksi toivottiin enemmän apua CV:n kirjoittamiseen, tietoa suomalaisesta työmarkkinoista ja koko opintokokonaisuuden toteuttamista täysin etänä verkossa.

“I would like to actually get to meet people in the field, do working-life visits, and make working life connections.”

“I would try to work more on the LinkedIn profile development and job market in general.”

Kokonaisuudessaan CareerMOOC-kokonaisuus oli onnistunut osa LET-maisteriohjelman opintoja. Kokemusten pohjalta vastaavanlainen opintokokonaisuus tulee kuulumaan maisteriohjelmaopintoihin. Jatkossa LET-opiskelijoiden opinto- ja urasuunnittelua tuetaan kolmivaiheisesti kahden opiskeluvuoden aikana. Yhden kokonaisuuden muodostaa CareerMOOC-toteutuksen kaltainen kokonaisuus. Opiskelijat tarvitsevat opintojen eri vaiheissa uraohjausta ja tämä pilotointi auttoi ohjaukseen liittyvässä kehitystyössä.

 

“The way CareerMOOC was designed was really great and good experience for me. I learned a lot from that. I make my LinkedIn profile for the first time and learnt the importance of social networking.”

“I liked the course because it used an actual useful tool (LinkedIn). I also liked the work to look back past, think about our value and consider our future. It made our mind visible and makes our hidden consciousness more clear.”

“The idea behind this is great because it helps to total reflection of my whole life. All the activities to me was on point  such competencies and skills, dream job and rest.”

 

- Kirjoittajina opintojakson suunnittelijat ja toteuttajat Iina-Maria Holappa, Karoliina Hautala ja Niina Impiö

 

Loppuseminaari

Tervetuloa Digiohjausta kaikille! -hankkeen loppuseminaariin perjantaina 20.3.2020, klo 8.30-15.00 Oulun yliopiston Saalastinsaliin. Seminaari striimataan, joten siihen voi osallistua myös etänä.

Katso seminaarin ohjelma ja aikataulu.

Ilmoittaudu seminaariin 1.3.2020 mennessä. Myös etäosallistujien tulee ilmoittautua.

Digiohjaus kuuluu kaikille – Digiohjaaja cMOOC

Digiohjaaja cMOOCin toteuttamisesta on ilmestynyt neljän blogikirjoituksen sarja. Käy tutustumassa ePookin asiantuntijablogissa.

DigiTools-ryhmä erilaisten oppijoiden ohjauksessa

Lue lisää lukivaikeuksisille opiskelijoille järjestetyistä DigiTools-ryhmistä ePooki asiantuntijablogista

Chat ja Service Desk -ratkaisut Opiskelija- ja koulutuspalveluiden työssä -työpaja 17.10.2019

Oulun yliopiston ja Oamkin palvelutoimintojen yhdistyessä, kokoonnuimme Opiskelija- ja koulutuspalveluiden kanssa yhteisten pöytien äärelle kuulemaan toimivista chat ja Service Desk -ratkaisuista sekä ideoimaan, millaista olisi hyvä ja toimiva Service Desk -työskentely. Työpajaan osallistui 33 työntekijää.

Työpaja käynnistyi Oamkin ja Oulun yliopiston digiohjauspalveluiden esittelyllä Tiinan, Eijan ja Katin toimesta.

Avauksen jälkeen Tea Remahl OSAOsta esitteli OSAO Oven Service Desk –palvelun. Service Desk -palvelun kautta neuvotaan ja ohjataan OSAOoon hakeutuvia koulutusalan valinnassa ja urasuunnittelussa ja sitä kautta palvellaan myös sidosorganisaatioita.

Palvelukokonaisuus suunniteltiin OpinTorin digiloikka ESR-hankkeessa ja se rakennettiin Zendeskin Service Desk -järjestelmään.  Zendesk on maailman käytetyin asiakaspalvelualusta, joka toimii pilvipalveluna. Tea kertoi, että OSAOssa chat on kovassa käytössä. Noin 70 prosenttia kaikista yhteydenotoista tulee chatin kautta.

Chatista tulee myös hyvää asiakaspalautetta, asiakastyytyväisyysprosentti on 91.

Palveluhallintajärjestelmän etuja ohjauspalveluun ovat muun muassa

• sujuva yhteistyö tiimin kesken
• yhdenkään asiakkaan asia ei jää vahingossa hoitamatta
• monipuolisia ominaisuuksia sisältävä chat on toimintavarma sekä tietoturvallinen.

Kaikki chat-keskustelut merkitään tagien alle aihealueittain, josta saadaan hyödyllisiä tilastoja. Chattiin on mahdollista laatia myös mallivastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin vastaamista varten.

Vinkkejä ja kokemuksia Service Desk –työskentelystä Oulun yliopiston tietohallinnosta

Lauri Aho ja Mervi Korkiakoski esittelivät Oulun yliopiston tietohallinnossa yhtenä palvelukanavana käytössä olevaa Service Desk - järjestelmää ManageEngine ServiceDesk Plus.

Lauri ja Mervi kertoivat järjestelmän eduiksi muun muassa seuraavat asiat:

• servarista näkee heti aamulla, jos on jokin suurempi, isompaa joukkoa koskeva ongelma. Tällöin tiedetään, että on tarve tiedottaa asiasta laajemmin eri kanavien kautta.
• kaikki tiimin jäsenet näkevät kaikki tiketit
• tiketin voi siirtää tarvittaessa myös toiselle tiimille, jos asia ei koske omaa tiimiä

Kysyttäessä toiveista palvelujärjestelmää kohtaa, toivoivat Lauri ja Mervi sitä, että palvelu voisi olla hieman automatisoidumpaa esim. botin avulla.

on vuosi 2025..

Puheenvuorojen jälkeen jakaannuttiin ryhmiin ja pohdittiin

Millaista on toimiva ja hyvä Service Desk -työskentely?

On vuosi 2025.. Miten työ jaetaan?

Miten organisoidaan yhteinen työ järkeviksi paloiksi?

Työskentelyssä syntyvät hyvät ideat ja toimivat käytännöt koottiin Padlettiin.

Vinkkejä ja kokemuksia chatin käytöstä avoimesta amkista ja yliopistosta

Ryhmätöiden jälkeen jaettiin kokemuksia chattien käytöstä. Kati Koutonen esitteli Oamkin opiskelijapalveluissa käytössä olevaa Ninchattia ja kertoi chatin hyvistä ominaisuuksista sekä sen tuomista haasteista. Haasteita ovat muun muassa monesta eri kanavasta yhtäaikaisesti tulevat palvelupyynnöt sekä väärälle taholle osoitetut kysymykset. Oamkin chattiin ollaan rakentamassa chat-bottia, jolla voidaan osittain automatisoida chat-palvelua.

Diana Yletyinen kertoi Oulun yliopiston avoimen yliopiston chat-päivystäjien kokemuksista Giosg-chatista. Diana vinkkasi, että avokonttorissa on hyvä työskennellä vastamelukuulokkeiden kanssa. Kuulokkeita käyttämällä chatin äänimerkit eivät kuulu muille, eikä itse kuule myöskään muille tulevia äänimerkkejä. Haasteena Diana oli kokenut chat-päivystämisen jaksottamisen, koska avointen opintojen parissa työskentelevät hoitavat paljon myös muita työtehtäviä. Usean eri chat-asiakkaan yhtäaikainen palvelu on haastavaa, siinä menee helposti asiakkaat sekaisin, varsinkin jos asiat ovat samantyylisiä. Kaksi tai kolme chat-asiakasta kerrallaan on sopiva määrä, neljä on jo liikaa. Etuina Diana mainitsi myös chatin nopeuden. Chatissa asian voi saada hoidettua parissa minuutissa, kun taas Service Desk -järjestelmän kautta vastausta voi joutua odottamaan pidempään.

Kokemusten jakamisen jälkeen jakaannuttiin vielä ryhmiin vastaamaan esimerkki chat-viesteihin ja pohtimaan, onko vastauksissa eroja Oamkin ja Oulun yliopiston välillä, mitä vastaamisessa tulee huomioida ja mitkä asiat mietityttävät chat-viesteihin vastaamisessa. Työskentelyalustana toimi jälleen Padlet.

Retkeile somen avulla uusille ulottuvuuksille!

Tänään tutustutaan someen!

24.9.19 Sosiaalinen media ohjaus sekä tieto- ja neuvontatyössä -työpaja järjestettiin Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston ohjaus- ja neuvontatyötä tekeville. Someohjauksen– työpajaan oli saapunut 33 somettamisesta kiinnostunutta ohjauksen asiantuntijaa.

Aamu alkoi Oulun yliopiston koulutusrehtorin Helka-Liisa Hentilän videotervehdyksellä, jossa hän esitteli omaa Twitter-tiliä hyödyntämistä. Videon  avulla saimme ensivaikutelman somen ihmeelliseen maailmaan. Videon myötä saimme kokea, että digiloikka kannattaa ja retkeily somekanaviin on tuottoisaa. Käyppä sinäkin kurkkaamassa Helka-Liisan Twitter -tili tai ota @helkahentila Twitter -tili seurantaan. Tästä pääset kurkkaaman Helka-Liisan videoon.

Kukka Haapaniemi ja Anu Skog kertoivat koulutusorganisaatioidemme viestinnästä, ja mistä nuoret bongaavat korkeakoulujemme some-mainontaa. Esille nousi, että korkeakouluopiskelijat olivat viimeisen kolmen kuukauden aikana suosineet: Facebook, YouTube ja Instagram some-kanavia

Kuva 1. Kukka ja Anu kertomassa korkeakoulun somekanavista.

Jonna Muurinen Kuulu Oy:stä koulutti meitä Sosiaalisen median saloihin. Kanavien perustaminen ja niiden käyttäminen herättivät paljon kysymyksiä. Some koettiin joskus melko ahdistavaksi, mutta Jonnan ammattitaitoinen ote sai kuulijat ajattelemaan Somesta positiivisemmin.

Täytyy kokeilla, epäonnistua, uudistua ja sitten taas onnistua! Nuori sukupolvemme ei ole elänyt ilman sosiaalista mediaa ja mainonta kannattaa suunnata ikäryhmän mukaan oikeille kanaville.

Miksi sitten osallistua some-viestintään? -No, se vahvistaa omaa asiantuntijuutta, auttaa opiskelijaa, jättää digitaalisen jäljen, luo parempaa asiakaspalvelua ja luo parempaa asiakasymmärrystä.

Kuva 2. Jonna Muurinen kouluttamassa someviestintään.

Rohkeasti päivittämään, mutta muista, että edustat somella itseäsi sekä organisaatioitasi johon kuulut.  Muista aina tägätä (@) ja käyttää hästäckiä (#)

Työpaja -materiaalit löydät täältä

Ilmoittautuminen syksyn 2019 webinaareihin on avattu!

Syksyllä 2019 järjestetään kolme digiohjaukseen liittyvää webinaaria, joihin kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita!

Lue lisää hankkeen uutiskirjeestä 1/2019 tai nettisivuilta ja ilmoittaudu mukaan. 

Verkkopohjaisen ryhmäytymisen yhteinen ideointi-ilta

Marraskuussa 2018 tapasimme Oulun yliopiston ylioppilaskunnan OYY:n ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijajärjestön OSAKOn edustajia Linnanmaalla Telluksen tiloissa. Tavoitteenamme oli keskustella opiskelijajärjestöjen kanssa yhdessä järjestettävästä opiskelijalähtöisestä tapahtumasta, jossa kahden korkeakoulun voimin ideoitaisiin verkkopohjaisia ryhmäyttämisen tapoja opiskelijoiden ohjaukseen ja vertaistuutorointiin.

 

Digiohjausta kaikille! -ESR-hankkeessa (2018-2020) on tavoitteena jalkauttaa verkko-ohjauksen hyviä käytänteitä ja kehittää niitä edelleen. Hankkeessa on koulutetaan yliopiston ja ammattikorkeakoulun henkilökuntaa digiohjaukseen lukuvuonna 2018-2020. Yhtenä tavoitteena on parantaa digiohjauksen myötä opiskelijoiden opinto-ohjauksen saatavuutta, tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja kehittää digiohjausta yhteistyössä eri oppilaitosten henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa.

Oamkin kaksi iso kampusta; Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kampus, muuttavat Oulun yliopiston kanssa samalle kampukselle Linnanmaalle vuonna 2020, joten yhteinen tapahtuma oli omiaan yhteistyötä avaava myös tässä merkityksessä. Yhteisellä kampuksella toteutettaisiin myös uusia yhdessä mietittyjä toimintatapoja. Marraskuun ensimmäinen opiskelijajärjestöjen tapaamisemme sai aikaan positiivisen alun yhteistyölle. Opiskelijajärjestöt perustivat samalla myös Slack -pikaviestintäsovellukseen yhteisen kanavan asiasta viestittämistä varten. Ajatus yhteisestä digiohjauksen ja tarkemmin verkkopohjaisen ryhmäyttämisen ideointia käsittelevästä tapahtumasta jäi opiskelijajärjestöille muhimaan, ja helmikuun alussa tapasimme järjestöt uudelleen.

Toimijat olivat vuoden vaihteen jälkeen osin muuttuneet, mutta viesti oli sovitusti kuljetettu uusille toimijoille. Sovimme, että laajennamme tapahtuman aihetta koskemaan opiskelijatuutorointia yleisemmin; käsittelemään samalla myös vertaisohjaajatoiminnan tämän hetkisiä haasteita. Pienryhmäohjaajien ja opiskelijatuutoreiden rekrytointi on joillakin koulutusaloilla hankalaa. Hakijoita ei ole riittävästi. Vertaistuutoroinnin jonkinlainen profiilin nosto korostamalla sen merkitystä yleisesti opintojen ohjauksen kokonaisuudessa voisi tuoda parannusta ongelmaan.

Mitä tapahtui ideointitapahtumassa?
Ylioppilaskunnan ja OSAKOn yhteinen tapahtuma järjestettiin Linnanmaalla Telluksen Stagella torstai-iltana 21.3.2019. Haalarikansaa tuli paikalle kiitettävästi. Tilaisuuden avasi OYY:n hallituksen jäsen Nuuti Vasari. Esittelimme Digiohjausta kaikille! -hanketta ja erityisesti kokeiluja verkossa ryhmäyttämisen tavoista. Hankkeessa on kokeiltu esimerkiksi ennen opintojen alkua tapahtuvaa uusien opiskelijoiden verkossa ryhmäyttämistä Oamkissa Tuudolla ja Moodlerooms Collaboratella  ja Oulun yliopistossa Facebook- ja WhatsApp-ryhmissä.

Ideointityöskentelyssä opiskelijat jakaantuivat sekaryhmiin keskustelemaan valituista teemoista, jotka jaettiin Padletillä:
- Mitä digitaalisia apuvälineitä ohjauksessa voisi käyttää?
- Miten tuutoreiksi hakevien määrää voisi kasvattaa?
- Millä eri tavoin fukseja voisi ryhmäyttää?
- Miten fukseja voisi sitouttaa opiskeluun ja opiskeluyhteisöön?

Ryhmissä tultiin tutuiksi toisten kanssa ja sekaryhmissä keskustelu toi ajatustenvaihtoa eri toimijoiden välillä, joka jo itsessään on arvokasta ja kehittää opiskelijatuutorointia ja fuksitoimintaa paremmaksi.

Opiskelijat kokivat Facebook-, WhatsApp- ja Tuudon Chat/Plaza (ent. Tuutorointi) toiminnot hyviksi tiedottamisessa. On hyvä, että on useita tiedotuskanavia, niin info saadaan menemään hyvin perille. Myös niitä opiskelijoita, jotka muuten voivat jäädä yhteisen toiminnan ulkopuolelle, voidaan entistä paremmin saavuttaa verkkopohjaisella viestinnällä. Varsinaista sosiaalista ryhmäytymistä tapahtuu opiskelijoiden mukaan parhaiten kuitenkin face-to-face -tapaamisissa, mutta verkossa voi vallan hyvin pohjustaa ja luoda hyvää maaperää varsinaisille tapaamisille. On rauhoittavaa, kun tietää, mitä opintojen aloitusviikoilla tapahtuu, missä infoja ja tapaamisia järjestetään ja keitä muita on tulossa aloittamaan opintoja samassa paikassa.

Opiskelijoiden kommenteissa tuli esille myös huomio, että käytettävän digivälineen tulee olla helppokäyttöinen ja luotettava. Esimerkiksi mikäli sovellus kaatuu koko ajan, sitä ei haluta käyttää. Ryhmäytymistä verkkopohjaisesti voisi myös enemmän opettaa ja harjoitella. Esimerkiksi tässä OYY:n ja OSAKOn yhteisessä tapahtumassa ryhmät kirjoittivat aktiivisesti ajatuksia yhteisesti jaetulle Padletille.

Padlet -kommentti:

OYY:n hallituksen jäsen Nuuti Vasari ja OSAKOn hallituksen jäsen ja tuutoritiimivastaava
Anttijussi Ripaoja totesivat tapahtuman jälkeen, että tapahtuma oli onnistunut ja hedelmällinen. Tämän pohjalta on hyvä jatkojalostaa OYY:n, OSAKO:n, Oulun yliopiston sekä Oamkin yhteistyötä uusien opiskelijoiden ohjaamisessa ja verkkopohjaisessa ryhmäyttämisessä.

Mukana olleet kolmisenkymmentä opiskelijaa ovat avaintoimijoita, joiden kautta tietoa viedään seuraavissa tuutorkoulutuksissa ja muissa tilaisuuksissa eteenpäin. Tilaisuudessa tuotettu Padlet -muistiinpanotaulu toimii hyvänä ideakokoelmana pienryhmäohjaajille, tuutoreille ja heidän kouluttajilleen. Kerätyssä palautteessa todettiin mm.
“Oli mukavaa jakaa kokemuksia ja kuulla samankaltaisia ajatuksia eri digivälineiden kanssa säätämisestä. Oli myös kiinnostavaa kuulla erilaisista kokeiluista esim. Tuudon käyttöä koskien.”
“Mielestäni ko. tapahtuma oli erittäin onnistunut aloitus yhteistyölle ja samankaltaista toimintaa tulisi ehdottomasti jatkaa”.

Myös hanketoimijoiden näkökulmasta opiskelijajärjestöjen yhteinen verkkopohjaisen ryhmäyttämisen ideointi-ilta oli onnistunut ja lämminhenkinen opiskelijatapahtuma. Lupauduimme olemaan hankkeen puolesta mukana ja käytettävissä, mikäli opiskelijajärjestöt innostuvat toteuttamaan vastaavan tapahtuman ensi syksynäkin. Tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä!

Hanketoimijat Tiina Kemppainen ja Kati Mäenpää

Verkossa vai kasvokkain? Monimuoto-opiskelijoiden ohjaus

Oamkissa käytetään erilaisia ohjausmenetelmiä riippuen ohjaajan roolista ja opiskelijan ohjaustarpeesta. Esimerkiksi yksilöohjaus, ryhmäohjaus ja verkko-ohjaus ovat ohjausmuotoja, joita kukin ohjaaja soveltaa omaan työhönsä. Verkko- ja monimuoto-opetuksen määrä kasvaa ja älykäs oppiminen on myös yksi Oulun ammattikorkeakoulun strategisista kehittämiskohteista.


Tukeaksemme paremmin ammattikorkeakouluopiskelijoiden oppimista, opintojen etenemistä ja opiskeluhyvinvointia on tärkeää tarjota entistä saavutettavampaa ja tarkoituksenmukaisempaa ohjausta ja neuvontaa heti opintojen alusta alkaen läpi koko opintojen. Tarvitsemme myös tietoa siitä, mitä opiskelijoiden kohtaamat haasteet ovat ja miten opiskelijaa voidaan ohjauksellisesti niissä auttaa. Monimuoto-opiskelijatkin ovat taustoiltaan hyvin heterogeeninen ryhmä ja tarvitaan erilaisia ohjauksen tapoja, jotta saavutetaan kaikki opiskelijat ja voidaan tarkoituksenmukaisesti tukea heitä opinnoissa.


Keväällä 2018 toteutettiin viidelle vuosina 2015–2017 aloittaneelle hoitotyön (sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja) monimuotoryhmille kysely ohjauksesta ja tuutoroinnista. Kyselyyn vastasi 53 opiskelijaa. Kyselyn aihealueina olivat ryhmämuotoinen ohjaus, henkilökohtainen ohjaus, vertaistuutorointi, ohjauksen eri aihepiirit, opiskelijatuutorointi ja ohjauksen kehittäminen.


Opintojen ohjauksella tarkoitettiin kyselyssä opettajatuutorin, opinto-ohjaajan tai muun ohjaus- ja opetushenkilöstön antamaa opintojen ohjausta. Opintojen ohjaus voi olla joko ryhmäohjausta (esimerkiksi ryhmän tuutortunti) tai henkilökohtaista ohjausta (kahdenkeskinen keskustelu esimerkiksi opettajatuutorin tai opinto-ohjaajan kanssa). Ohjaus voi tapahtua lähitapaamisissa tai verkon välityksellä erilaisilla ohjauksen välineillä. Verkko-ohjausta voidaan toteuttaa ei-reaaliaikaisesti (oppimisalustojen) keskustelu- ja ohjausfoorumeilla ja reaaliaikaisesti audio- ja videoneuvottelutyökaluilla (esimerkiksi Adobe Connect, Skype) sekä erilaisilla chateilla. Ohjausta, tiedottamista ja opintoneuvontaa tehdään myös muun sosiaalisen median kautta.


Kyselyn tuloksista selvisi, että monimuoto- ja verkko-opiskelu eivät vähennä ohjauksen tarvetta, vaan usein tilanne on jopa päinvastainen. Ohjaustarve monimuotoisesti järjestetyissä opinnoissa on merkittävä, koska monimuoto-opiskelussa opiskelijan vastuu omien opintojen etenemisestä ja opintojen hallinnasta on yleensä suurempi kuin päiväopiskelijalla. Monimuoto-opiskelijalta edellytetään kykyä itseohjautuvuuteen ja erityisesti kykyä aikatauluttaa omaa opiskeluaan. Opiskelijan on myös tiedostettava oma ohjauksen tarpeensa ja osattava hakea apua.


Oamkin hoitotyön monimuotoryhmien opiskelijoille tehdyssä kyselyssä tuli selvästi esille, että myös ohjauksessa tarvitaan monimuotoisuutta. Vaikka verkossa tapahtuva ohjaus on voimakkaassa kasvussa, niin opiskelijat pitävät erittäin merkityksellisenä myös kasvokkain tapahtuvaa ohjausta. Kasvokkaisen ohjauksen tarve ei ole hävinnyt minnekään vaan sitä toivotaan tietyissä aihepiireissä jopa aikaisempaa enemmän. Myös opiskelijaryhmän sisäisellä vertaistuutoroinnilla ja aiemmin aloittaneiden opiskelijoiden opiskelijatuutoroinnilla on merkittävä asema ohjauksessa ja opintojen etenemisen tukemisessa.


Artikkeli löytyy kokonaisuudessaan Oamkin ePookista http://www.oamk.fi/epooki/2019/verkossa-vai-kasvokkain/

Oivalluksia ja oppimisen iloa verkossa kohtaamisesta

Uusi vuosi pyörähti käyntiin inspiroivissa merkeissä, kun sukelsimme tammikuussa Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun ohjaushenkilöstön kanssa verkko-ohjauksen maailmaan. Koulutuspäivän toteuttiin yhteistyössä Digiohjausta kaikille! -hankkeen sekä Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskeskus Koordinaatin kesken. Tehokkaan päivän aikana ehdimme keskustelemaan kirjoittamalla kohtaamisesta sekä kasvokkain kohtaamisesta verkossa. Osallistujat pääsivät myös hyppäämään ohjattavien housuihin ja kokeilemaan, miltä tuntuu käydä ohjauskeskustelua anonyymissa chatissa tietämättä, kenen kanssa juttelee.

Tunteiden välittyminen kirjoittamalla on monille meistä tuttua. Oletko joskus liikuttunut kirjaa lukiessasi? Tai onko sinulla ollut kirjekaveri, jonka koet tuntevasi, vaikka ette ole tavanneet kasvotusten? Kirjoittamalla kohtaaminen ei siis ole pelkästään digitaalisen ajan ilmiö, mutta chat-sovellukset ja sähköposti tuovat siihen uusia ulottuvuuksia.

Kirjoittamalla kohtaaminen eroaa kasvokkaisesta ainakin seitsemällä osa-alueella:

1. rytmiltään

2. etäisyydeltään

3. sosiaalisuudeltaan

4. vaihtelultaan

5. aikakäsitykseltään

6. tasa-arvon näkökulmasta

7. ja tallentumisen kannalta.

Kun olimme tutustuneet digitaalisen dialogin huoneentaulun avulla siihen, miten hyvä chat-keskustelu ihannetilanteessa rakentuu, oli aika harjoitella itse. Osallistujia oli pyydetty rakentamaan ennen koulutuspäivää hahmokuvaus asiakkaasta, joka voisi hakeutua heidän tieto-, neuvonta- tai ohjauspalvelunsa piiriin. Ryhmä jaettiin pareihin ja jokainen pari sai vuorollaan “pelata” ohjaajan ja ohjattavan roolia. Pian tilassa kävikin keskittynyt supina ja näppäimistöjen naputus, jonka katkaisi toisinaan naurunpyrskähdys. Autenttisuutta tilanteeseen toi se, että kukaan ei tiennyt kuka oli kenenkin pari.

Käytännön harjoittelu auttoi konkretisoimaan sitä, miten nopeasti aika chat-ohjatessa kuluu ja miten paljon keskittymistä se vaatii. Toisaalta myös huomattiin, miten lyhyenkin demon aikana pystyy rakentamaan suhdetta toiseen ja miten vieraan ihmisen asiasta tulee tekstin kautta yhteinen.

Lounastauon jälkeen siirryttiin kirjoitetusta kielestä kasvokkain kohtaamiseen verkossa. Learning café menetelmällä toteutetuissa ryhmäkeskusteluissa kaikki osallistujat pääsivät jakamaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan siitä, mitä videoneuvotteluyhteydellä kohdatessa tulisi ottaa huomioon 1) ennen ohjausta 2) sen aikana ja 3) sen jälkeen. Yhdessä saatiinkin kokoon vaikuttava lista käytännön vinkkejä!

Kouluttajana mieltä lämmitti jälkeenpäin saadusta palautteesta erityisesti se, että kaikki palautetta antaneet kokivat voivansa hyödyntää työpajoissa oppimaansa omassa työssään. Kiitos kaikille osallistujille aktiivisuudesta! Syttynyttä kipinää verkossa kohtaamiseen voi kasvattaa entistä isompaan roihuun hyppäämällä mukaan maalis-huhtikuussa Digiohjaaja cMOOCiin.

Kohtaamisiin!
Sara Peltola
suunnittelija
Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskeskus Koordinaatti

Mediatiedote 8.1.2019: Digiohjaajaksi verkossa – Oulun ammattikorkeakoulu koordinoi kaikille avointa digiohjauksen kurssia

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) pilotoi keväällä 2019 suomenkielistä digiohjauksen peruskurssia, joka toteutetaan kokonaan verkossa. Digiohjaaja cMOOC (Massive Open Online Course) -kurssi on avoin kaikille, mutta se soveltuu erityisesti tieto-, neuvonta-, ja ohjausalalla eri koulutusasteilla tai organisaatioissa toimiville tai alaa opiskeleville. Ilmoittautuminen maalis-toukokuussa pidettävälle ilmaiselle kurssille on parhaillaan käynnissä.

Digiohjaaja cMOOCin (3 op) tavoitteena on tehdä tunnetuksi digiohjauksen toimintatapoja, prosesseja ja käyttötilanteita. Kurssin jälkeen osallistuja tunnistaa mm. verkossa tapahtuvaan ohjaukseen liittyviä vuorovaikutuksen ja läsnäolon keinoja ja eettisiä pelisääntöjä sekä ymmärtää digiohjaukseen liittyviä tietoturva- ja tietosuojakysymyksiä.

MOOC-toteutuksessa vastuu oppimisesta on ensisijaisesti osallistujalla ja kurssin ohjaajat toimivat oppimisen mahdollistajina. MOOCille ei ole lähtötasovaatimuksia ja opiskelu perustuu alussa laadittaviin henkilökohtaisiin osaamistavoitteisiin. Kurssin työtavat tukevat niin yksilöllistä kuin yhteisöllistä tiedonrakentelua. Kurssi toteutuu kokonaan verkossa ja mahdollistaa myös yksilöllisen etenemisaikataulun. cMOOCin aikana osallistujat pääsevät eri tavoin harjoittelemaan verkossa tapahtuvaa vuorovaikutusta.

Oulun ammattikorkeakoulu koordinoi vuosina 2018–2020 toteutettavaa Digiohjausta kaikille! -ESR-hanketta. Hankkeen tavoitteena on digitalisaation avulla löytää aidosti uudenlaisia, innovatiivisia keinoja ohjata ja tukea opiskelua sekä urasuunnittelua. Hanke toteutetaan Oulun ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston ja Centria-ammattikorkeakoulun sekä Oulun seudun ammattiopiston yhteistyönä. Mukana yhteistyöverkostossa ovat myös Oulun lukioverkosto, valtakunnallinen Erilaisten oppijoiden liitto ry sekä osaamiskeskus Koordinaatti. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Hanke kuuluu Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaan.

Lisätietoja

Hanna Ylönen, kehityspäällikkö, ohjauksen asiantuntija, Oulun ammattikorkeakoulu
hanna.ylonen@oamk.fi, 050 430 9238 

Oamk.fi/digiohjaus

Saavutettavuus

Saavutettavuus on entistä tärkeämpää, myös digitaalisessa ympäristössä. Siksi pyritään siihen, että tekstit olisi mahdollista muuntaa kuunneltavaan muotoon ja vastaavasti puhuttu tallenne muutettaisiin vaihtoehtoisesti luetuksi.

Digiohjaustahankkeessa pyrimme edistämään aineistojemme saatavuutta, joten se tarkoittaa sitä, että opetellaan käyttämään tässäkin uusia systeemejä. Tekstin muuntaminen puheeksi on se helpompi osuus. Kunhan teksti on koneluettavaa (eikä vaikka omin harakanvarpain käsin kirjoitettua), niin kyllähän jo tyhmempikin ohjelma osaa sen lukea. Esimerkiksi tämä blogiteksti muuntuu aika sujuvasti koneen lukemaksi ääneksi. Toisinpäin asia onkin ihan toinen juttu.

Olen tänään tehnyt tallennetta, jossa esittelen opintojakson suoritusvaihtoehtoja. Käytän siinä työkalua, joka tekstittää puheeni. Onneksi ennen "julkaise" klikkausta tarkistin tekstin. Ohjelma oli suvereenisti päättänyt, että cMooc, kuulostaa ihan "teemukilta" ja vaikka ihan selvästi nauhoitteella  sanon että "Tentti arpoo kysymykset...", tekstityksessä lukee, että "Pentti arpoo". Kuka Pentti? Onko Moodlen taustalla joku Pentti, joka tekee sen, minkä olen kuvitellut automaattiseksi. Herää kysymys, tietääkö äänen tekstiksi muuttava tekoäly jotain, mitä minä en tiedä?

Toinen opettavainen asia tekstitystä tarkistaessa oli se, mitä maneereita omassa puheessa oikein käyttää. Isä olisi ylpeä siitä, kuinka vähän käytän "niinku" sanaa. Toisaalta ilmeisesti juristin tausta on opettanut sanomaan asiat moneen kertaan monella eri tavalla, joten "elikkä" toistuu tuolla nolostuttavan usein. Huomaan myös, että joskus lauseet jäävät ikäänkuin kesken. Kuunnellessa se ei juuri haittaa, mutta tekstityksessä se on ärsyttävää. Jos olisin pelkän tekstityksen varassa, niin mieleen tulisi väistämättä se, että minulta sensuroidaan jotain (lauseiden loput).

Digiohjauksen yksi hienous on se, että se antaa ohjauspalvelut yhä useamman ihmisen saataville. Este käyttää perinteisiä ohjauspalveluita voi olla fyysinen (esim. vaikka näköön/kuuloon -liittyvä este), psyykkinen tai sosiaalinen (aika monelle tuttu puhelinahdistus, näistä ehkä lievimmästä päästä) tai vaikka maantieteellinen (ohjaaja ja ohjattava eivät ole samalla paikkakunnalla tai joissain tapauksissa edes samalla mantereella). Myös kieli tai epävarmuus omasta kielitaidosta voi vaikuttaa ohjaukseen hakeutumiseen. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että ihmisille tarjotaan vaihtoehtoja. Pitää muistaa, että me olemme kaikki erilaisia ja vastaanotamme parhaiten tietoa eri tavoilla. Kaikille voi olla myös hyödyllistä joskus kokeilla jotain toista tiedon vastaanottamistapaa, kuin sitä kaikkein tutuinta. Onko sinulle helpointa ymmärtää ohje tai vaikka tehtävänanto puhuttuna vai kirjoitettuna vai kenties kuvana?


Saavutettavuusdirektiiviin ja sen vaatimuksiin voit tutustua https://vm.fi/saavutettavuusdirektiivi 

Chat-ratkaisuihin tutustumassa

Teemme Oamkin opiskelijapalveluissa Digiohjausta kaikille! -hankkeessa yhteistyötä Oulun yliopiston koulutuspalveluiden kanssa. Pyrimme yhteistyössä kehittämään myös digiohjauspalveluitamme. Kävimme yhdessä tutustumassa OSAOn sähköisiin ohjauspalveluihin syksyn aikana. Tavoitteena meillä oli erityisesti tutustua käytössä oleviin chat-palveluihin ja niihin mahdollisesti liittyviin service desk -palveluihin.

Oamkin opiskelijapalveluissa on ollut käytössä Ninchat-palvelu vajaa pari vuotta. Chattia käytetään avoimessa ammattikorkeakoulussa, hakijapalveluissa ja opiskelijapalveluissa. Chat-palvelussa on haettu sopivaa toimintamallia ja kokeiltu mm.  erilaisia aukioloaikoja. Haasteita asiakaspalvelutyössä aiheuttaa se, että chat-asiakaspalvelija tekee myös muuta asiakaspalvelutyötä samanaikaisesti (esim. puhelut, sähköposti ja kasvokkainen asiakaspalvelu).  Opiskelijapalveluissa on laajempi aukiolo lukuvuoden alussa ja muina aikoina kolmena päivänä viikossa parin tunnin ajan. Avoimessa AMKissa chat pyritään pitämään avoinna lähes päivittäin. Hakijapalveluissa chat on auki kohdennetusti yhteishaun aikana.

OSAO Ovi on Oulun seudun ammattiopiston hakijapalvelu, josta saa OSAOon hakemiseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Ovi on avoinna kenelle tahansa, joka on kiinnostunut ammatillisesta koulutuksesta ja tarvitsee lisää tietoa sinne hakeutumisesta. OSAO Oven opinto-ohjaajat palvelevat sähköpostitse, puhelimitse, chatissa ja paikanpäällä tapahtuvalla ohjauksella. Tutustumiskäynnillämme saimme kuulla heillä käytössä olevasta Smilee chat-palvelusta. Yhteydenottoja chat-palvelun kautta tulee noin 20 päivässä ja yhteishaun aikana jopa 500 – 600 kuukaudessa. Chat-asiakaspalvelijoita on yleensä useampi yhtä aikaa, jolloin asiakkaiden palvelu onnistuu, vaikka jollekin ohjaajalle tulisi asiakas paikanpäälle tai ohjauspuhelu yhtä aikaa. Heidän näkemyksensä on, että chat-palvelu vähentää sekä puheluiden että sähköpostien määrää.

Seuraavaksi suuntasimme tutustumaan OpinTorin digiloikka -hankkeen ohjausratkaisuihin. OpinTori tarjoaa maksutta tietoa, neuvontaa ja ohjausta koulutusta tai urasuunnitelmia miettiville. Kohderyhminä ovat yksityishenkilöt, ohjaajat ja työyhteisöt, joiden tavoitteena on löytää sopiva koulutus itselle, asiakkaille tai työntekijöille Oulun seudulta ja muualta Pohjois-Pohjanmaalta. Lisäksi OpinTori pyrkii vastaamaan yleisimpiin kouluttautumista ja hakemista koskeviin kysymyksiin sivustolla julkaistavissa artikkeleissa. OpinTorilla on pyritty yhden luukun palveluperiaatteeseen Zendesk-palvelun avulla. Laajempi kokonaisratkaisu sisältää kaikki hakijoiden yhteydenotot (chat, sähköpostit, puhelut). Chat-keskustelut ovat anonyymeja, mutta tarpeen mukaan ohjauskeskusteluja voidaan jatkaa myös nimellä asiakkaan suostumuksella. Yhteydenottoja ja palvelupyyntöjä voi Zendeskissä siirtää asiakaspalvelijalta toiselle sekä eri toimintojen välillä (esim. chatista sähköpostiin). Järjestelmä toimii tikettiperiaatteella, jolloin varmistetaan, että jokaiseen palvelupyyntöön vastataan. OpinTorissa palveluratkaisuun on oltu erittäin tyytyväisiä.

Zendeskin chat-palvelu on ollut käytössä myös Oamkin kirjastossa nelisen vuotta. Heillä ei ole käytössä muita Zendeskin palveluita kuin chat. Kahden asiakaspalvelijan lisenssi on ollut edullinen, helppokäyttöinen ja toimiva ratkaisu. Chat-asiakaspalvelija ei tee päivystäessään samanaikaisesti kasvokkaista asiakaspalvelutyötä. Kirjasto on päätynyt ratkaisuun, että käydyt keskustelut poistetaan päivän päätteeksi. Palveluun ja sovittuun toimintamalliin on oltu tyytyväisiä.

Olemme sopineet Oulun yliopiston kanssa yhteistyössä keväälle 2019 järjestettävästä työpajasta, jossa aiheina voisivat olla chat, pikaviestipalvelut ja service desk -ratkaisut. Tähän vaiheeseen on tarpeen liittää pohdintaa laajemminkin Oamkin digiohjauspalvelutarpeista sekä siitä, että kuinka paljon näihin palveluihin halutaan panostaa ja resursoida.

Kati Koutonen ja Eija Kempas

Digiohjaaja cMOOC (3 op)

Digiohjausta kaikille! –ESR-hankkeen, osaamiskeskus Koordinaatin kanssa yhteistyössä järjestämä Digiohjauksen vuorovaikutteinen cMOOC, eli avoin verkkokurssi on tarkoitettu kaikille digiohjauksesta kiinnostuneille.

Ilmoittaudu mukaan MOOCiin 15.2.2019 klo 16.00 mennessä. 

MOOC toteutetaan 11.3.2019-12.5.2019 (Vko 11-19).

Sisältö: 

Ohjauksen ja digiohjauksen käsitteet

Digiohjauksen prosessit ja toimintatavat

Vuorovaikutus ja läsnäolo digiohjauksessa

Digiohjauksen tilat, laitteet ja välineet

Tietoturva, tietosuoja ja tekijänoikeudet digiohjauksessa

Lue lisää MOOCista

Tietoturvallisuus on jokaisen asia

Digiohjausta kaikille -hanke järjesti 21.11.2018 verkkotyöpajan Tietoturva ja tietosuoja digiohjauksessa. Aluksi OAMK:n Joni Liikala johdatteli aiheeseen täsmentämällä tietoturvan ja tietosuojan termien eroja. Tietosuojalla tarkoitetaan lähinnä henkilön tietojen suojaan ja niiden hyödyntämiseen liittyviä lainsäädännöllisiä ja menettelytapoihin liittyviä seikkoja. Tietoturvalla tarkoitetaan taas käytännöllisempää näkökulmaa, jolloin puhutaan ratkaisuista, joilla tietoja turvataan, käytänteistä esimerkiksi tietomurtotilanteissa ja yksilöllisiä ratkaisuja, joita me kukin teemme omassa toiminnassamme jatkuvasti tietoja käsitellessämme.

Johdannon jälkeen pureuduttiin Oulun yliopiston tietoturvapäällikkö Kaarlo Määtän puheenvuorossa tietoturva-asioihin nimenomaan Oulun yliopistossa. Yliopistossa on mm. tehty työntekijöiden avuksi tietoturvaluokitus, jolla linjataan, missä välineissä voi jakaa kulloinkin erityyppisiä tietoja. Tämän jälkeen vastaavia käytänteitä OAMK:ssa valotti tietoturvavastaava Ulla Virranniemi OAMK:sta.

Varsinainen työpajan anti oli verkossa tapahtunut ryhmätyöskentely, jossa verkkotyöpajan noin 30 osallistujaa ratkoivat omaan arkiseen ohjaus- ja neuvontatyöhönsä liittyviä tietoturvan pulmatilanteita. Esiin nousivat kysymykset opiskelijoiden lähettämien sähköpostien edelleenlähettämiskäytänteistä, opiskelijoiden tietojen luovuttamisesta ulkopuolisille, pilvipalvelujen (kuten O365) käytöstä opiskelijoiden tietojen tallentamiseen, opiskelijoiden käyttämien sähköpostipalveluiden (esim. Google) tietoturvallisudesta sekä pikaviestimien käytän tietoturvakysymykset.

Ryhmätöiden aikaan käytiin verkossa vilkasta keskustelua ja konkretisoitiin tilanteita esimerkeillä työn arjesta. Ratkaisuja saatiin nostettua monipuolisesti esille. Tietojen luovutukset ja niiden saantioikeutta säätelevät monet lait alkaen julkisuuslainsäädännöstä ja henkilötietolaista, lisäksi tietoturvaa säädellään organisaatioiden omilla ohjeilla ja määräyksillä. Tätä työtä tukee myös valtakunnallinen yhteistyö ja siinä syntyvät linjaukset. Ryhmätyön tuloksiin voi tutustua materiaalista.

Verkkotyöpajan yhteenvetona tulimme yhteisesti siihen tulokseen, että tietoturva-asioissa tarvitsemme vielä pitkäjänteistä opettelua ja valistusta niin työntekijöinä kuin opiskelijoidenkin kanssa työskennellessämme ja heitä tietoturvalliseen käyttäytymiseen ohjatessamme. Tavoitteena on ympäristö, jossa tietoturva-asiat toimisivat mahdollisimman pitkälti taustalla niin, ettei käyttäjä ratkaisuja edes välttämättä huomaisi. Toisaalta myös kunkin meistä pitää opetella toimimaan niin, että tietoturvallisuudesta huolehtiminen on yhtä selvä kansalaistaito kuin esimerkiksi fyysisestä turvallisuudesta huolehtiminen: tiedämme esimerkiksi, että tulella ei leikitä ja sitä ei jätetä valvomatta palamaan.

Paula Vaskuri

”Eihän tarvi laittaa vielä kaikkia valoja”. Hämärähommia ja valaistumisia - Digiohjausta kaikille hankkeen avaintutorit ja muut hanketoimijat tapasivat Oulun yliopistossa Telluksen Frost-tilassa 9.11.2018

Kaamoksen keskellä huomaa, että usein heti aamusta saattaa olla hankala olla täysillä työn ytimessä. Kuitenkin marraskuisena aamuna Linnanmaalla Telluksen Frost huoneen hämärässä kokoontui ryhmä innovatiivisia ja idearikkaita hanketoimijoita yliopistolta ja Oamkista keskustelemaan, missä Digiohjausta kaikille hankkeessa oikein mennään, mitä on saatu aikaan ja mitä on tulossa.

Digiohjauksen ilosanoma on tavoittanut jo 105 osallistujaa erilaisten hankkeeseen liittyvien tapahtumien, seminaarien, webinaarien ja työpajojen muodossa. Hankkeen Moocit ovat kuitenkin vasta tulossa, joten tämä ryhmä laajenee vielä entisestään.

Hankkeenpuitteissa mietittiin mm. mitä erilaisia ohjaustyökaluja testataan, mitä voidaan ajatella otettavaksi käyttöön ja mitkä aidosti hyödyttävät käytännön toimintaa. Keskusteltiin myös siitä, mitkä asiat ovat toimineet ja missä kannattaisi miettiä vaihtoehtoja. Vertaistuen muodossa on välillä mukava jutella myös siitä, että ei ole aina helppoa puhua digitaalisten palvelujen puolesta, kun ei ne systeemit aina välttämättä itselläkään toimi. Toisaalta onhan sitä ennenkin liitu katkennut, sieni ollut hukassa ja piirtoheittimestä lamppu palanut, joten teknisten ongelmien määrä lienee aina vakio, vanhoihin ongelmatilanteisiin vaan on jo moneen kertaan testatut toimintamallit ja digiympäristössäkin jo alkaa olla niitä vaihtoehtoja, joihin turvautua, kun tekniikka pettää. Osalla siirtyminen työkalusta toiseen sujuu jo suhteellisen vaivattomasti.

Liekkö marraskuun hämärä tuonut esille tarpeen myös siihen, että digiohjauksessakin pitäisi pystyä kohtaamaan kriisissä oleva opiskelija ja selvittämään kokonaan uudenlaisia ongelmatilanteita. Sinällään oli kiinnostavaa kuulla, että digitaalinen väline saattaa joskus jopa helpottaa sitä, että opiskelija uskaltaa tuoda ongelmiaan esiin helpommin, kuin perinteisesti vierailemalla opettajan työhuoneessa. Tämä pisti miettimään sitä, että digitaalisuuden mahdollisuuksia myös haastavissa tilanteissa. Keskustelu johdatti siihen, että listattiin suunnitelmiin aiheeseen liittyvä työpaja ja ainakin itse odotan tätä mielenkiinnolla.

Somen käyttö ohjaus- ja neuvontatyössä herätti paljon innostunutta keskustelua ja pohdintaa siitä, miten saataisiin katkeamaton linja viestinnällisesti opiskelijarekrytoinnista opiskelijoiden ohjaukseen. Miten #luotaitseesi ja #arcticattitude näkyisivät opiskelijoille koko opintojen ajan. Ja tietenkin sekin, että mitä ja miten opiskelijoiden ohjaus voidaan viedä somemaailmaan?  Työpajaa aiheesta on sitten luvassa syksyllä 2019. Ideoita asiantuntijoista voi vinkata hankeryhmälle.

Jännää oli huomata se, miten eri tavalla eri organisaatoissa oli asioita lähestytty. Toisaalta hyvin konkreettisesti opiskelijarajapinnassa toimien ja toisaalta vähän etäämmältä ohjaten niitä, jotka vuorostaan soveltavat oppimaansa omassa työssään opiskelijoiden kanssa. Tärkeitä oli kuitenkin se, että tavoitteet olivat kuitenkin kaikille samoja – kehittää digitaalisia ja etäohjauspalveluita, joista olisi hyötyä mahdollisimman laajalle porukalle.

Toisaalta mietittiin myös sitä, että ne, jotka ovat jo innostuneet asiasta innostuvat koko ajan enemmän, mutta ne, jotka kokevat opiskelijoiden ohjauksen ylipäätään haasteeksi, puhumattakaan siitä, että ohjaus pitäisi tehdä vielä diginä, niin kiinnostusta, aikaa tai innostusta ei meinaa löytyä. Ollaan siis hankkeessa samassa tilanteessa, kuin opiskelijoiden kanssa. Innostuneet ja motivoituneet opiskelijat oppivat riippumatta siitä, millaista opetus on tai onko ohjausta vai ei ja jos henkilökohtainen kiinnostus puuttuu, niin ongelmana on saada opiskelija ohjauksen piiriin. Miten siis saadaan (digi)ohjaukseen karsaasti suhtautuva opettaja innostumaan ohjauksesta ylipäätään ja uusista työkaluista erityisesti?

Paljon ideoita ja paljon suunnitelmia ja jokainen osallistuja varmasti lähti taas vähän innostuneemmin jatkamaan omaa työtään digitaalisen ohjauksen parissa.

Hankkeen esittely valtakunnallisilla opintoasiainpäivillä 14.11.2018

Hanna Ylönen ja Anna Kolehmainen esittelivät hanketta valtakunnallisilla Oamkin järjestämillä ammattikorkeakoulujen opintoasiainpäivillä 14.11.2018. Kuulijoina oli noin 110 amkien opintoasioiden ammattilaista.

Hanna Ylönen esitteli Digiohjausta kaikille! -hankkeen ja digiohjauksen kehittämisen vaiheita Oamkissa, kuten Verkko-ohjaaja -hankkeessa tuotetun Verkko-ohjauksen oppaan sekä eOhjauspalvelut, jotka rakennettiin hankkeen aikana.

Puheessa pohdittiin muun muassa sitä, mitä digiohjaus oikeastaan on ja kuka määrittelee ohjauksen aitouden? Onko kasvokkain tapahtuva ohjaus aidompaa tai vuorovaikutteisempaa kuin verkossa tapahtuva ohjaus vai voiko opiskelija kokea verkko-ohjauksen jopa aidommaksi ja vuorovaikutteisemmaksi kuin kasvokkain tapahtuvan ohjauksen?

Tilaisuudessa markkinoitiin toki myös hankkeen tapahtumia ja koulutuksia; keväällä 2019 toteutuvaa Digiohjaaja-cMOOCia ja tulevia webinaareja. Näistä tapahtumista voit lukea lisää osoitteesta https://bit.ly/2Fp7oCY.

Lopuksi toteutettiin lyhyt, leikkimielinen kysely Kahootilla, johon osallistui 78 pelaajaa. Vastausten mukaan, 25 prosentissa vastaajien amkeista on paljon ja aktiviisessa käytössä digiohjaus- ja neuvontapalveluita ja 58 prosentissa jonkin verran. 86 prosentin mielestä digiohjauspalvelut tulisi olla suunnattu kaikille opiskelijaryhmille, eikä vain tietyille, kuten verkko- ja monimuoto-opiskelijoille.

Vastaajat olivat huikeita digiosaajia! Kahdeksan prosenttia kokivat olevansa guruja ja jopa 58 prosenttia omaavansa ihan hyvät digiohjaustaidot. Kysyttäessä toiveita tulevien koulutusten suhteen, eniten kannatusta sai aihe ’Tietoturva ja tietosuoja digiohjauksessa’. Tähän aiheeseen liittyen järjestetäänkin webinaari 10.12.2018, johon voi ilmottautua mukaan 26.11.2018 saakka.

Katso esittelyn kalvosetti täältä. 

Digiohjaus laajentaa ohjauksen saatavuutta

Oamkin ePooki-asiantuntijablogin jutussa asiaa digiohjauksesta ja tunnelmia 25.9.2018 järjestetystä "Digiohjaus omaopettajan ja opettajatuutorin työssä I" -työpajasta!

Videot ja Moodle ohjaus- ja neuvontatyössä

Oamkin opiskelija- ja kv-palveluiden henkilöstön toiveesta järjestettiin työpaja Moodle -oppimisalustan käyttömahdollisuuksista sekä uusintakoulutusta PowerPoint Recording toiminnosta (aiemmin OfficeMix). Kouluttajana toimi sovellussuunnittelija Joni Liikala Oamkin tietohallinnosta. 

PowerPoint Recording -työpajan tavoitteena oli tukea henkilöstöä kehittämään edelleen ohjaus- ja neuvontavideoita. PowerPointin Recording toiminto todettiin helppokäyttöiseksi. Tietojen päivitys on helppoa, kun koko videota ei tarvitse tehdä uudestaan, vaan tiedot voi päivittää dia kerrallaan. Ruudunkaappausvideoiden tekemiseen kaivattiin kuitenkin maksullista Screencast-O-Matic -ohjelmaa. Tehtyjä opiskelija-/kv-palveluiden videoita kootaan Oamkextra -kanavalle YouTubeen. 

Moodle-työpajassa koulutussuunnittelija Henna Alakulju Oamkin opiskelijapalveluista esitteli miten Moodlea hyödynnetään avoimen ammattikorkeakouluopiskelijoiden tiedotuksessa ja materiaalien jakamisessa. Kaikille avoimen opiskelijoille lisätään avoimen Moodle -kurssialue. Tiedottamisen näkökulmasta on ollut tärkeää, että Moodlen Uutiset -keskustelualueelle lisätyt tiedotteet tulevat aina pakotetusti myös opiskelijoiden koulusähköpostiin. Lisäksi Moodlessa ovat kootusti kampuskohtaiset infomateriaalit sekä linkit it-ohjeisiin ja avoimen muihin ohjeisiin.

Moodlesta löytyy paljon erilaisia toimintoja, jotka mahdollistavat tiedottamisen ja materiaalien jakamisen lisäksi mm. ryhmäkeskustelun sekä palautteen ja oppimistehtävien teettämisen opiskelijoilla. Joni Liikala (kuvassa) esitteli työpajassa lyhyesti näitä toimintoja. Loppukeskustelussa Moodlesta todettiin löytyvän kyllä toimintoja, joita voitaisiin hyödyntää opiskelija- ja kv-palveluissa. Toisaalta toimintoja ei tarvita yleensä yhtäaikaisesti monia. Moodlea ei siis ole syytä ottaa käyttöön, jos tarvetta on vain esimerkiksi tiedotus-/keskustelualueeseen, koska sama toiminto löytyy todennäköisesti jostain toisesta sovelluksesta helpommin. Tällainen voisi olla esimerkiksi Microsoftin Teams, jota myös Oamkissa otetaan parhaillaan laajemmin käyttöön.

Kati Koutonen ja Eija Kempas