Hanke on päättynyt 30.6.2020. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille, ohjausryhmälle, hanketyöntekijöille ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselle!

Kaikki www.oamk.fi/digiohjausta -sivustolla julkaistut, hankkeessa tuotetut materiaalit, ovat kaikkien vapaasti hyödynnettävissä.

CareerMooc-opintokokonaisuus kansainvälisessä LET-maisteriohjelmassa

 Lukuvuonna 2019-2020 pilotoimme osana kansainvälistä Learning, Education and Technology -maisteriohjelman (LET) toteutusta CareerMOOC-opintokokonaisuuden. Toteutus kuului LET-maisteriohjelman toisen vuoden opintojaksoon Problem-solving Case 2, jonka kymmenen opintopisteen kokonaisuudesta CareerMOOC muodosti kolmen opintopisteen osion. CareerMOOC on uraohjauksellinen opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ymmärrystä omasta ammatillisesta profiilistaan, tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Opintokokonaisuudessa opiskelijat hahmottivat ja sanoittivat osaamistaan, vahvuuksiaan ja kehityskohteitaan sekä asettivat ammatillisia tavoitteita. CareerMOOC koostui itsenäisestä työskentelystä sekä kolmesta yhteisöllisestä tapaamiskerrasta, joiden päätteeksi opiskelijat laativat osaamistaan esittävän digitaalisen portfolion. Opintokokonaisuuden toteutuksessa hyödynnettiin LinkedIn-alustaa.

Opintokokonaisuuden suunnittelun pohjana ja tehtävien ideoinnin apuna hyödynnettiin Digiohjausta kaikille -hankkeen suomenkielistä UraMOOC-opintojaksoa, sekä korkeakouluopiskelijalle suunnatun Urasampo-valmennuksen materiaaleja. Lisäksi oppimateriaaliksi koottiin LET-alumnien tarinoita teksteinä ja videoina. Alumnitarinoita pääsee lukemaan ja katsomaan: https://www.oulu.fi/let/node/63719. 

 Tapaamiskerrat rakentuivat kolmen teeman ympärille, jotka olivat: 1) oman osaamisen tunnistaminen, 2) henkilökohtaisten vahvuuksien tunnistaminen, hyödyntäminen ja kehittäminen, sekä 3) taito arvioida omaa työelämäosaamista. Ennen jokaista tapaamiskertaa oli itsenäinen tehtävä, joka viritti seuraavan tapaamiskerran teemaan sekä yhteisölliseen työskentelyyn. Tehtävien aiheina olivat osaamiskartoituksen laatiminen, oman ura- ja opiskelupolun onnistumisten ja saavutusten tunnistaminen ja arviointi sekä omien arvojen ja unelmatyön määrittely. Kaikista näistä tehtävistä opiskelijat kokosivat digitaalisen portfolion haluamaansa ohjelmaa käyttäen (käytössä olivat mm. Powerpoint, Canva, Prezi, videoiden tuottaminen). Viimeisellä tapaamiskerralla opiskelijat pitivät esityksen otsikolla “Minä osaajana”, missä kiteytyi opintokokonaisuuden teemat ja oman osaamisen sanallistaminen. 

Suurin osa opiskelijoista koki opintokokonaisuuden onnistuneeksi ja hyödylliseksi. Opiskelijat kokivat, että eri tehtävät auttoivat heitä oman osaamisensa reflektoinnissa, ymmärtämisessä ja sanoittamisessa. Yksikään tehtävä ei noussut yli muiden, sillä eri opiskelijat kokivat tasaisesti eri tehtävät hyödylliseksi ja mieleiseksi. Kuitenkin muutama opiskelijoista koki tehtävät toistona, jos he olivat jo reflektoineet samanlaisia kokonaisuuksia aiemminkin. Kaiken kaikkiaan, suurin osa opiskelijoista koki, että opintokokonaisuuden sisältö tuki heidän ammatillisen minäkuvansa kehittymistä. 

“The questions and prompts in regards of values, strengths, achievements are practical and provide a scaffold in building my professional profile. The portfolio submission is very useful, helping me reflect and produce a concrete work.”

“It was good for a self-reflection, and it definitely triggered some more deep thoughts in me I do not want to elaborate much on. I think success stories was a good one though. I sometimes feel like I am not very successful and looking back at those made me feel a little bit better about myself, lets say.”

CareerMOOC-opintokokonaisuuden oppimista tukevana alustana toimi LinkedIn. Opintokokonaisuutta varten luotiin suljettu ryhmä, jossa osallisena olivat opiskelijat ja opintojakson ohjaajat. Ryhmä toimi opintokokonaisuuden pääasiallisena ilmoituskanavana, jonne myös kaikki opintomateriaali dioista tehtäviin jaettiin. LinkedIn valittiin työskentelyalustaksi, koska se tarjoaa samalla luontevan yhteyden työelämän verkostoihin. Näin opiskelijat voivat hyödyntää kyseistä alustaa jatkossakin verkostojen muodostamisessa ja työnhaussa. Yhtenä itsenäisenä tehtävänä toimi LinkedIn-profiilin luominen tai jo olemassa olevan profiilin päivittäminen. Lisäksi opiskelijat antoivat vertaispalautetta profiileistaan toisilleen. 

Opintomoduulia koskevassa palautteessa kävi ilmi, että suurin osa opiskelijoista koki LinkedIn-alustan käytön hyödylliseksi, onnistuneeksi ja heidän tarpeitaan palvelevaksi. Palautteessa opiskelijat myös mainitsivat, että LinkedIn loi enemmän ammatillisen oppimisympäristön esimerkiksi Moodleen verrattuna. Lisäksi moni opiskelija koki, että opintomoduuli auttoi aktivoitumaan LinkedIn-käyttäjäksi sekä loi tarpeen suunnitellun LinkedIn-profiilin laatimiseen. Tulevaisuudessa suurin osa opiskelijoista aikoi jatkaa LinkedIn-alustan käyttöä, erityisesti verkostoitumiseen ja työn etsimiseen. 

 

“The basic function of LinkedIn is enough to be a learning environment.”

“I think it (LinkedIn) worked really well. It encouraged me to work on my profile and to actually become more active on LinkedIn.”

“It (LinkedIn) helps us to engage with working life and make good contacts.”

“I'll continue to add to it, connect with other professionals and use it to look for job opportunities.”

“I will use to connect with research groups who are working in multidisciplinary teams.”

 CareerMOOC-opintokokonaisuuden pilotointi toteutui suunnitelman mukaisesti ja onnistuneesti niin ohjaajien mielestä kuin opiskelijoiden palautteen perusteella. Opintokokonaisuuden palautteen perusteella pystyi myös toteamaan, että uraohjaukselle ja ammatillisen minäkuvan luomiselle on tarvetta opintojen aikana. LinkedIn-alusta oppimisen tueksi oli myös onnistunut valinta. Se tutustutti alustalla aloittelevat opiskelijat sen käyttöön, mutta tarjosi myös uusia vinkkejä jo aikaisemmin alustaan tutustuneille. Lisäksi LinkedIn tarjosi luontevan työelämäyhteyden, mikä koettiin hyödylliseksi ja motivoivaksi. Ohjaajan näkökulmasta opintokokonaisuus oli myös onnistunut. Ensinnäkin sisältö kokonaisuuksien tekeminen oli kiinnostavaa ja niihin pohjautuvat keskustelut opiskelijoiden kanssa erittäin inspiroivia. Toiseksi myös ohjaajan roolissa pääsi reflektoimaan omaa osaamistaan ja kehittämään omaa ammatillista minäkuvaa. Opintokokonaisuus sai pääosin positiivista palautetta opiskelijoilta sekä kehitysideoita, joiden pohjalta opintokokonaisuutta on kehittää.

 Opintokokonaisuuden aikana ja sen jälkeen kirjasimme ylös kehittämisideoita. Sisällölliset kehitysideat keskittyvät urasuunnittelun ympärille. Koimme, että urasuunnittelun perusteita, kuten mitä se on ja miksi sitä on hyvä toteuttaa, olisi hyvä käydä läpi vielä tarkemmin opintokokonaisuuden alussa. Tämän lisäksi jatkossa opiskelijat voisivat tehdä itselleen urasuunnitelman, uravision tai toimintasuunnitelman, jota he työstäisivät opintokokonaisuuden aikana, ja edelleen työelämään siirtyessään. LinkedIn toimi hyvin artikkelien jakamiseen, mutta välillä oli ongelmallista, että LinkedIn tukee vain PDF-tiedostojen jakamista. Lisäksi LinkedIn voisi olla vielä aktiivisemmassa käytössä yhteisöllisen oppimisen alustana myös tapaamiskertojen välillä. Opiskelijoiden palautteesta kävi ilmi, että toiveena olisi saada vielä enemmän aitoja työelämäyhteyksiä. Palautteessa ehdotettiin alumnien, henkilökunnan tai muiden kentällä työskentelevien vierailuja. Lisäksi toivottiin enemmän apua CV:n kirjoittamiseen, tietoa suomalaisesta työmarkkinoista ja koko opintokokonaisuuden toteuttamista täysin etänä verkossa.

“I would like to actually get to meet people in the field, do working-life visits, and make working life connections.”

“I would try to work more on the LinkedIn profile development and job market in general.”

Kokonaisuudessaan CareerMOOC-kokonaisuus oli onnistunut osa LET-maisteriohjelman opintoja. Kokemusten pohjalta vastaavanlainen opintokokonaisuus tulee kuulumaan maisteriohjelmaopintoihin. Jatkossa LET-opiskelijoiden opinto- ja urasuunnittelua tuetaan kolmivaiheisesti kahden opiskeluvuoden aikana. Yhden kokonaisuuden muodostaa CareerMOOC-toteutuksen kaltainen kokonaisuus. Opiskelijat tarvitsevat opintojen eri vaiheissa uraohjausta ja tämä pilotointi auttoi ohjaukseen liittyvässä kehitystyössä.

 

“The way CareerMOOC was designed was really great and good experience for me. I learned a lot from that. I make my LinkedIn profile for the first time and learnt the importance of social networking.”

“I liked the course because it used an actual useful tool (LinkedIn). I also liked the work to look back past, think about our value and consider our future. It made our mind visible and makes our hidden consciousness more clear.”

“The idea behind this is great because it helps to total reflection of my whole life. All the activities to me was on point  such competencies and skills, dream job and rest.”

 

- Kirjoittajina opintojakson suunnittelijat ja toteuttajat Iina-Maria Holappa, Karoliina Hautala ja Niina Impiö

 

Loppuseminaari

Tervetuloa Digiohjausta kaikille! -hankkeen loppuseminaariin perjantaina 20.3.2020, klo 8.30-15.00 Oulun yliopiston Saalastinsaliin. Seminaari striimataan, joten siihen voi osallistua myös etänä.

Katso seminaarin ohjelma ja aikataulu.

Ilmoittaudu seminaariin 1.3.2020 mennessä. Myös etäosallistujien tulee ilmoittautua.

Digiohjaus kuuluu kaikille – Digiohjaaja cMOOC

Digiohjaaja cMOOCin toteuttamisesta on ilmestynyt neljän blogikirjoituksen sarja. Käy tutustumassa ePookin asiantuntijablogissa.

DigiTools-ryhmä erilaisten oppijoiden ohjauksessa

Lue lisää lukivaikeuksisille opiskelijoille järjestetyistä DigiTools-ryhmistä ePooki asiantuntijablogista

Chat ja Service Desk -ratkaisut Opiskelija- ja koulutuspalveluiden työssä -työpaja 17.10.2019

Oulun yliopiston ja Oamkin palvelutoimintojen yhdistyessä, kokoonnuimme Opiskelija- ja koulutuspalveluiden kanssa yhteisten pöytien äärelle kuulemaan toimivista chat ja Service Desk -ratkaisuista sekä ideoimaan, millaista olisi hyvä ja toimiva Service Desk -työskentely. Työpajaan osallistui 33 työntekijää.

Työpaja käynnistyi Oamkin ja Oulun yliopiston digiohjauspalveluiden esittelyllä Tiinan, Eijan ja Katin toimesta.

Avauksen jälkeen Tea Remahl OSAOsta esitteli OSAO Oven Service Desk –palvelun. Service Desk -palvelun kautta neuvotaan ja ohjataan OSAOoon hakeutuvia koulutusalan valinnassa ja urasuunnittelussa ja sitä kautta palvellaan myös sidosorganisaatioita.

Palvelukokonaisuus suunniteltiin OpinTorin digiloikka ESR-hankkeessa ja se rakennettiin Zendeskin Service Desk -järjestelmään.  Zendesk on maailman käytetyin asiakaspalvelualusta, joka toimii pilvipalveluna. Tea kertoi, että OSAOssa chat on kovassa käytössä. Noin 70 prosenttia kaikista yhteydenotoista tulee chatin kautta.

Chatista tulee myös hyvää asiakaspalautetta, asiakastyytyväisyysprosentti on 91.

Palveluhallintajärjestelmän etuja ohjauspalveluun ovat muun muassa

• sujuva yhteistyö tiimin kesken
• yhdenkään asiakkaan asia ei jää vahingossa hoitamatta
• monipuolisia ominaisuuksia sisältävä chat on toimintavarma sekä tietoturvallinen.

Kaikki chat-keskustelut merkitään tagien alle aihealueittain, josta saadaan hyödyllisiä tilastoja. Chattiin on mahdollista laatia myös mallivastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin vastaamista varten.

Vinkkejä ja kokemuksia Service Desk –työskentelystä Oulun yliopiston tietohallinnosta

Lauri Aho ja Mervi Korkiakoski esittelivät Oulun yliopiston tietohallinnossa yhtenä palvelukanavana käytössä olevaa Service Desk - järjestelmää ManageEngine ServiceDesk Plus.

Lauri ja Mervi kertoivat järjestelmän eduiksi muun muassa seuraavat asiat:

• servarista näkee heti aamulla, jos on jokin suurempi, isompaa joukkoa koskeva ongelma. Tällöin tiedetään, että on tarve tiedottaa asiasta laajemmin eri kanavien kautta.
• kaikki tiimin jäsenet näkevät kaikki tiketit
• tiketin voi siirtää tarvittaessa myös toiselle tiimille, jos asia ei koske omaa tiimiä

Kysyttäessä toiveista palvelujärjestelmää kohtaa, toivoivat Lauri ja Mervi sitä, että palvelu voisi olla hieman automatisoidumpaa esim. botin avulla.

on vuosi 2025..

Puheenvuorojen jälkeen jakaannuttiin ryhmiin ja pohdittiin

Millaista on toimiva ja hyvä Service Desk -työskentely?

On vuosi 2025.. Miten työ jaetaan?

Miten organisoidaan yhteinen työ järkeviksi paloiksi?

Työskentelyssä syntyvät hyvät ideat ja toimivat käytännöt koottiin Padlettiin.

Vinkkejä ja kokemuksia chatin käytöstä avoimesta amkista ja yliopistosta

Ryhmätöiden jälkeen jaettiin kokemuksia chattien käytöstä. Kati Koutonen esitteli Oamkin opiskelijapalveluissa käytössä olevaa Ninchattia ja kertoi chatin hyvistä ominaisuuksista sekä sen tuomista haasteista. Haasteita ovat muun muassa monesta eri kanavasta yhtäaikaisesti tulevat palvelupyynnöt sekä väärälle taholle osoitetut kysymykset. Oamkin chattiin ollaan rakentamassa chat-bottia, jolla voidaan osittain automatisoida chat-palvelua.

Diana Yletyinen kertoi Oulun yliopiston avoimen yliopiston chat-päivystäjien kokemuksista Giosg-chatista. Diana vinkkasi, että avokonttorissa on hyvä työskennellä vastamelukuulokkeiden kanssa. Kuulokkeita käyttämällä chatin äänimerkit eivät kuulu muille, eikä itse kuule myöskään muille tulevia äänimerkkejä. Haasteena Diana oli kokenut chat-päivystämisen jaksottamisen, koska avointen opintojen parissa työskentelevät hoitavat paljon myös muita työtehtäviä. Usean eri chat-asiakkaan yhtäaikainen palvelu on haastavaa, siinä menee helposti asiakkaat sekaisin, varsinkin jos asiat ovat samantyylisiä. Kaksi tai kolme chat-asiakasta kerrallaan on sopiva määrä, neljä on jo liikaa. Etuina Diana mainitsi myös chatin nopeuden. Chatissa asian voi saada hoidettua parissa minuutissa, kun taas Service Desk -järjestelmän kautta vastausta voi joutua odottamaan pidempään.

Kokemusten jakamisen jälkeen jakaannuttiin vielä ryhmiin vastaamaan esimerkki chat-viesteihin ja pohtimaan, onko vastauksissa eroja Oamkin ja Oulun yliopiston välillä, mitä vastaamisessa tulee huomioida ja mitkä asiat mietityttävät chat-viesteihin vastaamisessa. Työskentelyalustana toimi jälleen Padlet.

Retkeile somen avulla uusille ulottuvuuksille!

Tänään tutustutaan someen!

24.9.19 Sosiaalinen media ohjaus sekä tieto- ja neuvontatyössä -työpaja järjestettiin Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston ohjaus- ja neuvontatyötä tekeville. Someohjauksen– työpajaan oli saapunut 33 somettamisesta kiinnostunutta ohjauksen asiantuntijaa.

Aamu alkoi Oulun yliopiston koulutusrehtorin Helka-Liisa Hentilän videotervehdyksellä, jossa hän esitteli omaa Twitter-tiliä hyödyntämistä. Videon  avulla saimme ensivaikutelman somen ihmeelliseen maailmaan. Videon myötä saimme kokea, että digiloikka kannattaa ja retkeily somekanaviin on tuottoisaa. Käyppä sinäkin kurkkaamassa Helka-Liisan Twitter -tili tai ota @helkahentila Twitter -tili seurantaan. Tästä pääset kurkkaaman Helka-Liisan videoon.

Kukka Haapaniemi ja Anu Skog kertoivat koulutusorganisaatioidemme viestinnästä, ja mistä nuoret bongaavat korkeakoulujemme some-mainontaa. Esille nousi, että korkeakouluopiskelijat olivat viimeisen kolmen kuukauden aikana suosineet: Facebook, YouTube ja Instagram some-kanavia

Kuva 1. Kukka ja Anu kertomassa korkeakoulun somekanavista.

Jonna Muurinen Kuulu Oy:stä koulutti meitä Sosiaalisen median saloihin. Kanavien perustaminen ja niiden käyttäminen herättivät paljon kysymyksiä. Some koettiin joskus melko ahdistavaksi, mutta Jonnan ammattitaitoinen ote sai kuulijat ajattelemaan Somesta positiivisemmin.

Täytyy kokeilla, epäonnistua, uudistua ja sitten taas onnistua! Nuori sukupolvemme ei ole elänyt ilman sosiaalista mediaa ja mainonta kannattaa suunnata ikäryhmän mukaan oikeille kanaville.

Miksi sitten osallistua some-viestintään? -No, se vahvistaa omaa asiantuntijuutta, auttaa opiskelijaa, jättää digitaalisen jäljen, luo parempaa asiakaspalvelua ja luo parempaa asiakasymmärrystä.

Kuva 2. Jonna Muurinen kouluttamassa someviestintään.

Rohkeasti päivittämään, mutta muista, että edustat somella itseäsi sekä organisaatioitasi johon kuulut.  Muista aina tägätä (@) ja käyttää hästäckiä (#)

Työpaja -materiaalit löydät täältä